TOIMENPITEEN EDISTYMINEN

Toteutus alkanut


KUVAUS

Kipsin eli kalsiumsulfaatin on laboratoriotutkimuksissa ja pienimuotoisissa kent-täkokeissa havaittu vähentävän savipeltojen fosforihuuhtoumaa huomattavasti. Kipsin levittämistä pelloille onkin viime aikoina esitetty tehokkaaksi fosforikuormituksen vähennyskeinoksi. Kipsin vaikutus perustuu sen sisältämään kalsiumiin, joka parantaa maan rakennetta ”sitomalla” maapartikkeleja yhteen. Tämä parantaa maan mururakenteen kestävyyttä, minkä seurauksena maa kestää paremmin eroosiota. Samalla vähenee hienojakoisen maa-aineksen mukana kulkeutuvan partikkelifosforin kulkeutuminen valumavesien mukana vesistöön. Myös liukoisen fosfaattifosforin pidättyminen tehostuu ja huuhtoutu-misriski pienenee, mutta fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena.

Kipsin on eräissä tutkimuksissa todettu vähentävän hiukkasiin sitoutuneen fos-forin kulkeutumista vesiin jopa 60 %, mutta kaikissa kokeissa tulokset eivät ole olleet yhtä selviä. Kipsi soveltuu käytettäväksi vain suoraan mereen laskevien järvettömien jokien valuma-alueilla, sillä kipsin sisältämä sulfaatti saattaa järvissä lisätä alttiutta pohjan sisäisten ravinnevarastojen vapautumiselle. Lisäksi on huomioitava, että kipsi ei poista fosforia pellosta ja käsittely on uusittava muutaman vuoden väliajoin, joten pysyvän kuormitusvähennyksen saavutta-miseksi on peltojen fosforitilaa edelleen syytä alentaa. Keskeinen ongelma monilla peltolohkoilla on orgaanisen aineksen väheneminen, mikä lisää ravinteiden huuhtoutumista.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea ja edistää käynnistysvaiheessa olevaa kipsinlevityksen hanketta (SYKE, Helsingin yliopisto), jossa selvitetään kipsin käyttöä huomattavasti laajemmalla peltoalalla kuin aiemmin. Toimenpiteen pidemmän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa kipsin käytön laajentami-nen myös muille sopiville rannikkovesien valuma-alueille, mikäli tämän kokeilun tulokset sitä puoltavat. Toimenpiteessä selvitetään mm. kipsinlevityksen soveltuvuutta erityyppisille pelloille, vaikutuksia maan viljavuuteen ja vesieliöstöön sekä vesistön ravinnekuormitukseen ja ravinnepitoisuuksiin Toimenpide on useampivuotinen, jotta erilaisten sääolosuhteiden ja kasvukausien merkitys saadaan selvitettyä. Kipsin peltolevitys voisi olla yksi menetelmä myös toimen-piteessä REHEV 4, jonka tavoitteena on mereen laskevien virtavesien herkkien eliölajien elinympäristöjen parantaminen.

Toimenpiteessä selvitetään myös rakennekalkin peltolevityksen vaikutuksia. Rakennekalkilla tarkoitetaan kalkitsemista poltetulla kalkilla eli kalsiumoksidilla (CaO) sekä sammutetulla kalkilla eli kalsiumhydroksidilla (CaOH). Alustavissa tutkimuksissa rakennekalkilla on saatu hyvin samantapaisia vaikutuksia kuin kipsillä. Rakennekalkilla olisi myös maanparannusvaikutus happamuuden vähenemisen kautta.


AIKATAULU

2016-2021


VASTUUTAHOT JA YHTEYSHENKILÖT

ympäristöministeriö (YM)

Toimenpiteen alla
toteutettavat työt ja hankkeet

SAVEToggle
SAVE 2 -jatkoseurantaToggle
Vantaanjoen kipsihankeToggle
Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloilleToggle
Kuitulietettä peltoon ravinteiden välittäjäksi syksystä seuraavalle kasvukaudelle (Peltokuitu)Toggle
Raaseporinjoki-hanke – Projekt Raseborgs åToggle
Rakennekalkin vaikutus Pakkalanjärven fosforikuormitukseen (RAKAVA)Toggle
Osana Helsingin ja Turun kolmatta Itämeri-toimenpideohjelmaa 2019-2023 toteutetaan kipsikäsittelyä myös kaupunkien pelloilla (Itämerihaaste)Toggle